Arkkitehtoniset ja tilasuunnitteluratkaisut

Suunnitteludokumentaatio sisältää uuden automatisoidun kattilarakennuksen rakentamisen vanhan purettavan kattilatalon alueelle. Myös olemassa oleva vapaasti seisova savupiippu poistetaan ja uusi piippu rakennetaan. Suunniteltu kattilarakennus on yksikerroksinen, suunnitelmaltaan monimutkainen, U-muotoinen, muodoltaan epäsäännöllinen. Kattilatalorakennuksen yhteyteen akselilla 1 ja 5 on asuinrakennuksia. Kattilatalorakennukseen kuuluu kattilahuone ja dieselgeneraattorihuone. Rakennuksen maksimimitat koordinaatioakseleissa ovat 21,01 x 17,54 m. Kattilarakennuksen enimmäiskorkeus maanpinnasta katon harjalle on 6,87 m, kaasukanavien suuaukon yläosaan 28,65 m. Ulkoseinät on viimeistelty koristepaneeleilla Kraspan Color Minerit. Rakennuksen sisustus toiminnallisen tarkoituksen mukaisesti. Katto on kalteva, monitasoinen, osittain harjakatto, rullapäällysteinen. Katon salaojitus on ulkoinen ja järjestämätön. Rakennukseen on eristetyt metalliovet. Ikkunat ovat lasikuituja, joissa yksilasitus. Teknologinen prosessi eliminoi huoltohenkilöstön läsnäolon tarpeen.

 Rakenteelliset ja tilasuunnitteluratkaisut

Nykyinen rakennus on teknisten selvitysten mukaan rakennettu 60-luvun 1,8-luvulla sekarakennesuunnitelman mukaan. Hankkeessa puretaan maanpäällisiä kattilatalorakenteita kohdeohjelman mukaisesti. Nykyisen kattilatalon perustukset ovat kivimuurattuja nauhaperustuksia. Perustuksen syvyys on 2,10÷690 m, jalustan leveys 1140÷380 mm. Perustusten juurella on keskitiheyksistä silettihiekkaa. Perustusten tekninen kunto on käyttökelpoinen. Rakennus on suunniteltu sekarakennesuunnitelman mukaan. Ulkopuoliset kantavat tiiliseinät 1mm paksut, tiililaatu KORPO 100NF/2.0/50/530/GOST 2007-600 olemassa olevien rakennusten kyljessä kevytbetoniluokkaa D3.5, B3024. Hanke kattaa ulkoseinien eristämisen Kraspanin tuuletettavalla julkisivujärjestelmällä (TS 10-100). Väliseinät 25 mm paksuista sandwich-paneeleista. Pilarit ovat metallia, valmistettu 1K157 I-palkeista. Sarakeväli on vaihteleva. Päällyste on pehmeä kattoprofiililevystä SKN-20 metallipalkeissa, jotka on tehty I-palkeista 1Ш40÷1Ш250. Rakennuksen jäykkyys ja vakaus varmistetaan pitkittäis- ja poikittaisseinien, pysty- ja vaakasuoran liitosten yhteistyöllä. Kattilahuoneen perustukset ovat kaistale, olemassa olevaa ja uutta teräsbetonia, jolle on asennettu monoliittinen teräsbetonilaatta 25 mm paksu, betoni B4, W150, F600. Hankkeessa vahvistetaan savupiipun olemassa oleva tiilipohja asentamalla kulmista valmistettu metallipidike. Jalustan yläosaan asennetaan monoliittinen teräsbetonihattu, jonka paksuus on 25 mm, johon asennetaan uusi piippu. Betonipää B4, W150, F219. Poistotorni, jossa on kolme hormia, on kiinnitetty jäykästi perustukseen. Tornin vakaus varmistetaan köysillä. Poistotornin metallirakenteet on suunniteltu telineistä (putki halkaisijaltaan 6x89), joita yhdistää 4x255 putkesta tehty ristikko. Teräs 0.00. Suhteellinen korkeus 7,33 vastaa absoluuttista korkeutta +110 m. Teknisten geologisten tutkimusten selvityksen mukaan perustusten pohjana on keskitiheyksinen, vedellä kyllästetty lietehiekka, jonka E = 2 kg/cm26, φ = 2, s = 1,0 kPa . Pohjaveden enimmäispinta on 2 m syvyydessä. Pohjavesi ei ole syövyttävää normaaliläpäisevälle betonille. Maanalaisten rakenteiden betonin suojaamiseksi betonin pinta suojataan pinnoittamalla bitumilla 3,1 kertaa. Rakennuksen keskimääräinen painuma on enintään 6 mm. Teknisten päätelmien mukaan riskivyöhykkeellä on: yksikerroksinen rakennus (muuntajaasema), 4-kerroksinen asuinrakennus, 4-kerroksinen asuinrakennus, 5-kerroksinen asuinrakennus, 6-5-kerroksinen asuinrakennus , 6- 4-kerroksinen asuinrakennus, 3-kerroksinen asuinrakennus, yksikerroksinen julkinen rakennus, 4-5-kerroksinen asuinrakennus, 7-21,6-kerroksinen asuinrakennus, autotalli ~1 metrin päässä suunnitellusta kattilarakennuksesta. Ympäröivien rakennusten odotettu lisälasku on pienempi kuin suurimmat sallitut arvot. Kaikki rakennukset kuuluvat toiseen tekniseen kuntoluokkaan autotallia lukuun ottamatta (XNUMX. tekninen kuntoluokka).

 Tekniset laitteet, sähköverkot, suunnittelutoiminta

Rakennusten lämmön toimittamiseksi suunniteltiin automatisoitu kaasuliitännäinen lämmityskaasukattilatalo, joka sijoittui nykyisen kattilatalon paikalle, jossa oli yksitoista Tula-3-kattilaa. Räjähdys- ja palovaarallisuuden mukaan kattilahuone kuuluu luokkaan "G". Kattilarakennuksen asennettu teho on 9,524 MW. Julkisivulasit toimitetaan helposti irrotettavina rakenteina 0,03 m2 per 1 m3 kattilahuoneen tilavuutta. Lämmönkuluttajat kuuluvat lämmön toimitusvarmuuden osalta toiseen luokkaan. Kattilahuoneeseen on asennettu neljä kuumavesikattilaa: kaksi Termotechnik TT100-3000 -merkkiä, joiden kummankin lämmitysteho on 3000 kW Oilon GKP-280M -polttimilla; yksi merkki Termotechnik TT100-3500 lämmitysteholla 3500 kW Oilon GKP-400M-1 polttimilla ja yksi merkki Logamax U032 lämmitysteholla 24 kW kuuman veden valmistukseen kesällä. Kattilarakennuksen arvioitu lämpöteho verkkohäviöt ja kattilatalon omat tarpeet huomioiden on 8,667 MW, sisältäen: lämmitykseen - 7,5909 MW; kuuman veden toimitukselle keskimäärin – 0,05 MW; tulevaa liitäntää varten – 0,32564 MW; lämmitysverkkojen häviöt – 0,558 MW; kattilarakennuksen omat tarpeet - 0,143 MW. Pääpolttoaine on maakaasu QpН = 33520 kJ/m3 (8000 kcal/m3). Jäähdytysnesteen kuljettamiseen lämmitysjärjestelmiin tarkoitettujen lämmitysverkkojen kytkentäkaavio on riippumaton lämmönvaihtimien kautta, GDOU päiväkodin nro 23 kuumavesijärjestelmään on riippumaton kapasitiivisten lämmittimien kautta. Jäähdytysnesteen lämpötilaa voidaan säätää ulkoilman lämpötilasta riippuen. Kattilan toiminnan säätely ja tarvittavien jäähdytysnesteparametrien ylläpito varmistetaan kattilaautomaatiolla. Kattilahuone toimii automaattisesti, ilman jatkuvaa huoltohenkilöstön läsnäoloa. Kattiloista lähtevän veden maksimilämpötila on 115°C. Kattilahuoneen ulostulon jäähdytysneste on vettä, jonka lämpötila on 95 °C. Veden lämpötilan laajenemisen kompensoimiseksi kattilapiirissä on paisuntasäiliöt, joiden tilavuus on V = 1500 l; V = 1000 l; V=200 l ja V=12 l – meikin päällä. Kattilahuoneeseen asennetaan apulaitteet: yksittäiset kattilapiiripumput IL100/250; verkkopiiripumput IL150/335; paineenkorotuspumput - MVI 404; levylämmönvaihtimet M15 BFG - 2 kpl, teho 5780 kW kukin; LKV-järjestelmän kapasitiiviset lämmittimet Reflex 400 l SB 400 – 2 kpl; kemiallinen vedenkäsittelyyksikkö, jossa on järjestelmä reagenssin Advantage K350 ja Veokrosol-hiilen annosteluun. Lämpöenergian kulutuksen huomioon ottamiseksi on asennettu sähkömagneettisiin virtausmittareihin perustuva lämpöenergian kulutuksen mittausyksikkö. Palamistuotteiden poistamiseksi suunniteltiin yksittäiset metalliset hormikanavat ja savupiiput, joiden korkeus kattilahuoneen lattiasta oli 28,5 m, Thermotechnik TT500 -kattiloiden halkaisija 100 mm ja Logamax-kattila halkaisija 60 mm. Pakokaasujen lämpötila on 190°C. Suunnitteludokumentaatio sisältää lämpöputkien, kaasukanavien ja laitteiden lämmöneristyksen. Varapolttoaineen syöttöä ei ole saatavilla. Kaasunsyöttö kattilahuoneeseen on järjestetty teknisten eritelmien mukaisesti. Liitoskohta on keskipaineinen teräskaasuputki, jonka halkaisija on 133 mm, joka on vedetty suljettuun kattilahuoneeseen. Kattilahuoneen kaasun syöttöä varten suunnitellaan laskea maanalainen teräksinen keskipainekaasuputki, jonka halkaisija on 133 mm ja 159 mm, sekä polyeteenistä valmistettu PE80 GAZ SDR11, jonka halkaisija on 160 mm, maasta ulostuloon kattilahuoneen julkisivu, maanpäällisen halkaisijaltaan 159 mm:n keskipainekaasuputken laskeminen kattilarakennuksen julkisivulle asennettavaksi, matalapaineisen, halkaisijaltaan 273 mm:n teräskaasuputken yläpuolelle ShRP:stä kattilahuoneen sisäänkäyntiin. Kaasun paine liitoskohdassa on 0,11 MPa. Kaasunpaine kattilahuoneen sisäänkäynnissä on 4,85 kPa. Asennukseen valittiin GOST 10704-91, V-10 GOST 10705-80* mukaiset sähköhitsatut suorasaumaiset teräsputket. Kaasun määrän kaupallista laskentaa varten asennetaan kaasumittari tyyppiä SG16MT-1600-R-3. Kaasun maksimikulutus – 1168,5 m3/h. Kaasuputken sisääntuloon kattilahuoneeseen asennetaan peräkkäin: lämpösulkuventtiili KTZ200-1,6; kaasusuodatin sarja FN10-1; sähkömagneettinen venttiilisarja EVPS13 108. Kattilaasennuksen virransyötön luotettavuuden lisäämiseksi on tarkoitus asentaa SDMO J165 Nexys Silent -dieselgeneraattori erilliseen huoneeseen. Kattilalaitoksen rakennuksesta suunniteltiin lämpöverkot lämmön toimittamiseksi kuluttajille. Liitäntäpisteen parametrit: P1=45,0 m vettä. Art., P2=30,0 m vettä. st, P3 = 35,0 m vettä. st, P4 = 29,0 m vettä. st T1 = 95 °C, T2 = 70 °C, T3 = 65 °C. Liitäntäpiste on kattilahuoneen keräin. Lämmitysverkoston putkistojen laskeminen - maanalainen, 4-putki, kanavissa ja tapauksissa lähestyttäessä rakennuksia ja putkilinjojen kiertokulmissa sekä maan päällä rakennusten teknistä maanalaista pitkin. Putkilinjojen asennukseen valittiin GOST 10704-91:n mukaiset teräsputket, jotka on eristetty PPU-345:llä maanalaiseen asennukseen ja eristetty alumiinifoliolla laminoiduilla mineraalivillasylintereillä asentamista varten tekniseen maan alle. Jos putkiston halkaisija on 110 mm tai vähemmän, maanalaiseen asennukseen valittiin PPU-eristeiset "Isoproflex A" -putkistot. Kuumavesiputkien asennukseen teknisen maan läpi valittiin korroosionkestävästä teräksestä ja Ekoplastik-polypropeeniputkista valmistetut putket. Lämpövenymät kompensoidaan lämpöverkon putkistojen ja palkeen kompensaattoreiden kiertokulmien ansiosta. Lämpökammioiden asennus tapahtuu paikkoihin, joissa putkistot haarautuvat maanalaista asennusta varten. Vesihuolto ja viemäröinti - liitäntäehtojen mukaisesti. Vesihuolto (vesihuolto) laitoksen kuluttajille järjestetään kahden halkaisijaltaan 110 mm:n vedenottoaukon kautta yleisestä vesihuoltoverkosta, jonka halkaisija on 169 mm. Vedensyöttöaukkojen asettamiseen polyeteeniputket valittiin GOST 18599-2001:n ja ruostumattoman teräksen mukaisesti (verkkojen siirto asuinrakennuksen kellarin läpi). Suunniteltuihin sisääntuloihin suunnitellaan asentaa piirustusten TsIRV 02A.00.00.00 mukaiset vesimittausyksiköt albumiarkit 192, 193 ilman palovaralinjaa. Taattu paine liitoskohdassa on 28 metriä vesipatsasta. Kylmän veden kulutus – 25,42 m³/vrk, sisältäen: lämpöverkkojen lataamiseen – 22,08 m³/vrk; suodattimen regenerointiin – 1,65 m³/vrk (kerran 1 päivässä); kuuman veden tarjonta – 2 m³/vrk; märkäpuhdistus – 1,60 m³/vrk. Jaksottaiset tarpeet: lämpöverkkojen täyttöön - 0,09 m³/vrk (kerran vuodessa); kattilajärjestelmän täyttöön - 122,86 m³/vrk (kerran vuodessa). Tilaan on suunniteltu erillinen vesijohtojärjestelmä. Teknologisiin tarpeisiin vaadittava paine (tehostinpumpuille) on 1 metriä vesipatsasta. Vesijärjestelmä on umpikujamalli, jossa on kaksi sisääntuloa silmukassa. Prosessivesijärjestelmän asennukseen (paineenkorotuspumppuihin asti) valittiin Aisi 14,00 mukaiset ruostumattomat teräsputket. Sammutusvesijärjestelmän asentamista varten valittiin galvanoidut teräsvesi- ja kaasuputket GOST 3262-75:n mukaisesti. Vedenkulutus sisäiseen sammutukseen on 2 x 2,6 l/s. Palopostien lukumäärä halkaisijaltaan 50 mm - 2 kpl. Sisäisen sammutusjärjestelmän vaadittu paine on 21,14 metriä vesipatsasta. Ulkoinen palonsammutus toteutetaan olemassa olevista palopostista nro 81a, nro 172a yleisen vesiverkoston halkaisijaltaan 169 mm. Vedenkulutus ulkoiseen sammutukseen on 10 l/s. Kotitalousjäteveden loppusijoitus tilavuus 0,09 m³/vrk, prosessijätevesi suodattimen regeneroinnista 1,65 m³/vrk (kerran 1 päivässä), kattilapiirin viemäristä tilavuus 2 m³/vrk (kerran vuodessa) ) suunniteltuun teknologiseen verkkoon, jossa on yhteys kaivoon nro 14, ja pihan täysmetalliseosyhdyskuntaverkkoon, jonka halkaisija on 1 mm, on yksi poisto. Kattilahuoneen ulostuloon asennetaan jäähdytyskaivo ja kaivo sulkimella. Sadeveden poisto katolta ja ympäröivältä alueelta virtausnopeudella 5,3 l/s on järjestetty pihan täysseosteisen kunnallisen viemäriverkoston halkaisijaltaan 115 mm:n olemassa olevaan sadevesikaivoon nro 250. Viemäriverkon asentamista varten polyeteeniputket valittiin GOST 18599-2001 mukaisesti, halkaisijaltaan 160 mm. Kiinteistöön on suunniteltu teollinen jätevesijärjestelmä.  Teollisuuden viemärijärjestelmän asentamista varten valurautaiset viemäriputket valittiin standardin GOST 6942-98 mukaisesti. Kattilahuoneen virransyöttö on järjestetty teknisten eritelmien mukaisesti. Liitäntäteho on 128,7 kW luotettavuusluokan III mukaan. Virtalähde – PS-542. Liitäntäpiste verkkoon on uuden muuntaja-aseman (BKTP) RU-0,38 kV, joka rakennetaan korvaamaan muuntaja-66 ja muuntaja-67. Kattilahuoneen sähkövastaanottimien tehonsyöttöluokka on II. Toisena virtalähteenä toimitetaan teknisten eritelmien mukaisesti kiinteä dieselgeneraattorisarja SDMO-J165K Nexys Silent (150 kVA). Automaattisen ohjaus- ja välitysjärjestelmän redundantti virtalähde toimitetaan riippumattomasta lähteestä - UPS (akku - 1,5 kVA). Arvioitu aika palauttaa lämmönsyötö kattilahuoneen kuluttajille PS-542:n virtakatkon jälkeen on enintään 5 minuuttia. Kattilahuoneen mitoituskuorma on 95,35 kW. Uuden muuntaja-aseman (BKTP) liittämiseksi RU-0,38 kV:iin on APvBBShP-1 kV -merkin kaapelin asennus; jonka poikkileikkaus on 4x150 mm2 kattilahuoneen ASU:sta (pääkytkintaulu). Kaapelin poikkileikkaus tarkastettiin pitkäaikaisen sallitun kuormituksen, jännitehäviön ja vaurioituneen osan irrotuksen kunnon osalta yksivaiheisella oikosulkuvirralla. Kattilasähkön kuluttajia ovat: prosessilaitteiden sähkövastaanottimet, verkko- ja kiertovesipumput, kuumavesikattilat, instrumentointi, ilmanvaihtojärjestelmien sähkömoottorit, työ- ja hätävalaistus; palo- ja turvahälytyslaitteet; viestintä- ja lähetysvälineet. Sähkön jakelua ja sähköverkkojen suojaamista varten pääjakotaulu ASU-0,4 kV (MSB), varustettu elementeillä f. "ABB", automaattisella varmuuskopiointilaitteella (AVR). Kulutetun sähkön huomioon ottamiseksi ASU- ja D-G-tuloissa on elektroniset mittarit "Mercury 230". Tuotantotilojen valaisemiseen valittiin loistelampuilla varustetut teollisuusvalaisimet. Alueen valaisemiseksi asennetaan NBU50-tyyppiset metallihalogenidilamput, jotka asennetaan pannuhuonerakennuksen julkisivuun. Jakelu- ja ryhmäsähköverkkojen asennukseen toimitetaan VVGng(A)-LS-merkkisiä kaapeleita. Turvajärjestelmä on tyyppiä TN-C-S, ja kattilahuoneen sisäänkäynnissä on laite nollajohtimen ja pääpotentiaalin tasausjärjestelmän maadoittamiseksi. Sähkölaitteiden suojamaadoitus saadaan aikaan erillisellä johdolla pääkytkimestä yhdessä syöttöjohtojen kanssa. Potentiaalin tasausjärjestelmä saadaan yhdistämällä maadoitusväylään (GZB) johtavat osat: pääkytkintaulun väylä (PE), rakennuksen tietoliikenneteräsputket, rakennusten metalliosat, ukkossuojaus. Pääkytkimeksi valittiin PE ASU-0,4 kV väylä. Maadoituselektrodina käytetään luonnollisia maadoitusjohtimia (piippujen teräsbetoniperustukset, kattilahuoneet) ja keinotekoista maadoitusjohdinta yhdistettynä yhdeksi laitteeksi. Viestintäkanavan järjestämiseksi automaatiosignaalien lähettämiseksi sopimuksen mukaisesti se on tarkoitettu PRPPM 2x0,8 -brändin kaapelin asettamiseen. Liitäntäpiste: laatikko nro 2b (РШ-764-29, kohta 25). Turva- ja palohälytysjärjestelmiin tarjotaan laitteiden asennus Orionin integroituun turvajärjestelmään. Ohjauslaitteina toimitetaan seuraavat asennukset: valvonta- ja ohjauspaneeli "S2000M", ohjain radioilmaisimien liitäntään "S2000-Adem", ohjaus- ja käynnistysyksikkö BKP "S2000-KPB", ohjaus- ja vastaanottolaite automaattisille palonsammutuslaitteille PPKUASPT “S2000-ASPT” , ohjauspaneeli “S2000-4”, signaali- ja käynnistysyksikkö “S2000-SP1 isp.01”. Signaalien lähettämiseksi valvonta-asemalle on asennettu ARKAN-laite. Kattilahuoneen toiminnan automatisoimiseksi on tarkoitus asentaa MZTA:n valmistamiin Kontar-ohjelmoitaviin logiikkaohjaimiin ja Termokonin antureisiin perustuvia ohjauspaneeleja. Kattilahuoneen toiminnan ohjaamiseksi on tarkoitus asentaa Beckhoffin valmistama CX1010-ohjain ja välittää tietoa keskusohjauskeskukseen ADSL-viestintäkanavaa pitkin. Varaviestintäkanavaksi on valittu GSM-modeemi. Ohjauskeskukseen välitetään seuraavat tiedot: hätäsignaalit kattilahuoneen teknologisessa osassa, signaali sulkuventtiilin asennosta kattilahuoneen sisäänkäynnissä, kaasukontaminaatiosignaalit kattilahuoneessa, tulipalo ja kattilahuoneen turvahälytyssignaalit, kattilahuoneen toimintaparametrit Kattilahuoneen ja dieselgeneraattorihuoneen lämmitysjärjestelmän jäähdytysneste – 45 % propyleeniglykoliliuos lämpötilassa 95-70°C. Kattilahuoneen lämmitys on suunniteltu pitämään lämpötila vähintään +5°C ja se saadaan aikaan prosessilaitteista ja putkistoista tulevalla lämmöntuonnilla sekä ilmanlämmittimien käytöllä. Dieselgeneraattorihuoneen lämmittämiseksi asennetaan paneelijäähdytin termostaatilla.